Tääl ollaan edelleen.En ole vaan ehtinyt päivitellä blogia. Kaikki on olosuhteisiin nähden hyvin.

Afinitor meni tauolle kun se aiheutti keuhkoihin tulehduksen. 30.5 on kokeet ja röntgen. Sitten nähdään onko tulehdus rauhoittunut. Toivon vaan että mitään isompaa leviämistä ei olisi tapahtunut.

Muutenkin tässä on ollut aika rankkaa. Olen tyhjennellyt ylimääräisiä tavaroita pois. Myin talon pois ja muutan kohtapuoliin kerrostaloasujaksi taas. Aika kova yhtälö saada tavarat 160 neliöstä reiluun 50 neliöön. Ihmettelen vaan että mihin kukaan ihminen voi tarvita näin paljon tavaraa. Paljon on jo mennyt poiskin mutta kaapit pullottavat vieläkin. Pitää vähän kiirettä saada kaikki ajoissa valmiiksi.

Kirjoittelen sitten kun lääkäri soittaa tuloksista. Pitäkää peukkuja että siellä olisi mukana jotain hyvääkin.

Nautitaan kuitenkin kesästä

Ompelurasiassa Iso ALE mm. puikot ja napit. Käy katsomassa. Kannattaa tsekata usein, koska lisään tavaraa päivittäin.

Heissan vaan, täällä ollaan. Olen ollut tosi laiska kirjoittelemaan niinkuin olette toki huomanneetkin. Joulu ja Uusi vuosi tuli ja meni, rauhallisissa merkeissä. Rakettejakaan ei täällä paukuteltu niin paljon kuin aikaisempina vuosina. Ihan hyvä niin, en ole koskaan tykännyt raketeista. Voihan sitä juhlistaa muillakin tavoilla.

No nyt on sitten taas yksi lääkärireissu takana. Viime keskiviikkona kävin ja uutiset olivat taas positiivisia. Etäpesäke keuhkossa oli pienentynyt noin 10% jo toisen kerran. Loput nesteet keuhkosta olivat kadonneet jonnekin. Pääkasvain munuaisessa on entisen kokoinen mutta ei suurentunutkaan. Sekin tuntuu jo voitolta. Kaikki arvot olivat hyviä, paitsi Hb, joka oli vain 103. Lääkkeet tiputtavat sitä alaspäin. En tiedä onko sen nostamiseksi muuta keinoa kuin punasolutiputus. Se auttaa aina hetkeksi, mutta ei hötkyillä. Jos olo on näinkin hyvä olen täysin tyytyväinen.

Kiinalainen ruokavalio jatkuu. Joulu vaan vähän sekoitti sitä kun tuli syötyä yhtä sun toista kiellettyä. Nyt pitäisi pistää likka takaisin ruotuun ja unohtaa ihan kaikki herkut. Toinen verenpainelääke tiputettiin kokeeksi pois kun paineet on koko ajan 120/60 paikkeilla. Moni vaiva on kadonnut ruokavalion myötä. Ei närästä, vatsa toimii päivittäin, alhaisesta hemogobiinista huolimatta jaloissakin riittää vielä virtaa. Tiedän, että se oikein syöminen on tosi pitkäaikainen homma enkä siksi odotakaan mitään ihmeellisiä tuloksia nopeasti.

Painon putoaminenkin lakkasi kun suolisto hoidettiin akupunktiolla. Se on nyt ollut vakio n 2 kuukautta ja jopa noussut kilon. Aikaisemminhan se putosi melkein kilon viikossa vaikka olisi syönyt miten paljon. Kai se oli joku imeytymishäiriö kun proteiiniarvokin on noussut 26,4 stä 35,2 een eli hipoo jo alarajaa. Ei ehkä kuulosta paljolta mutta olen iloinen pienistäkin paremmista merkeistä.

Ulkona oli tänään jo ihan kevään tuntu kun ei ollut pakkasta. Kohta varmaan taas rämisee lumet katolta. Saisikin lumet sulaa, en niin kauheasti välitä kinoksista. Aika kuluu kyllä niin nopeasti, että kohta se kevät on ihan oikeasti taas. Huhtikuussa on taas seuraava lääkärintarkastus, kokeita otetaan kyllä kuukauden välein. Nyt oli jo toisen kerran sama lääkäri ja täytyy taas sanoa , että kyllä se on joillekin kutsumusammatti. Tunsin itseni hyvin huomioonotetuksi ja olo on turvallinen kun tilannetta seurataan jatkuvasti. Kyllä meillä täällä Suomessa on hyvä hoito.

Taidan mennä vielä hetkeksi lukemaan jos uni tulisi sitten. Minulle on tullut huono tapa ottaa päivällä torkut ja siihenhän ne yöunetkin katoaa. Tosin tänään join kupillisen kahviakin kun olin naapurissa lastenvahtina hetken.

Palaan taas kun on jotain uutta. Päivät ovat niin samanlaisia ettei niistä tule kovin usein kirjoiteltua.

Ihanaa kevään odotusta ja tsemppiä kaikille kohtalotovereille ja kaikille lukijoille :-)

Tervehdys

Niin moni on nyt kysellyt kuulumisia että teen pienen postauksen. Joulunalusaika on aika kiireistä ja päivät livahtavat käsistä ihan huomaamatta. Paljon on tekemistä ja teen sen minkä kerkiän. Tänne en juurikaan ole vilkaissut.

Lääkärissäkäynti oli alkukuusta ja kaikki on paremmin kuin viimeksi. Etäpesäke oli nyt jopa hieman pienentynyt. Ruokavalio jatkuu ja voimaa on tullut lisää. Jaksan tehdä paljon enemmän kuin ennen ( vaikkei se täällä kotona juuri näykään). Aloitin joulusiivouksen keittiön laatikoista ja vanhat tarpeettomat kamat lentävät nyt pellolle. Verkkokauppakin toimii nyt aika hyvin, joten sekin lisää hommia.

Innostuin alottamaan villatakkia itselleni ja silloin kun "lepään" neulon sitä. Pieniä kipuja on satunnaisesti. En kuitenkaan ole tarvinnut kipulääkkeitä. Välillä menee montakin päivää, että en muista sairas olevanikaan.

Ainoa ongelma oli jatkuva painonlasku. Vaikka olisin syönyt kuinka paljon tuntui kuin ne olisivat valahtaneet suoraan johonkin roskikseen. Pari viikkoa sitten kävin Ninan luona ja hän hoiteli ongelmaa akupunktiolla. Paino on siitä lähtien ollut vakio eli apu siihenkin tuli vaihtoehtohoidosta. Hiukset lähtevät nyt pesussa aika reippaasti. Pyydän kohta lääkäriltä peruukkireseptin ja haen itselleni jonkun hienon kuontalon. Kumma kyllä sekään ei ahdista. Oikeastaan tekisi mieli jo ajaa loput pois pöllyämästä.

Kaikki on siis toistaiseksi erinomaisen hyvin, joten huolissaan ei tarvitse olla. Odotellaan Joulua ja jos nuo pakkaset vähän hellittäisi olisi kiva.

Kiitos teille kaikille kun ajattelette minua. Kyllä tekin ajatuksissa olette.

Mukavaa Joulunodotusta :-))

Kävin taas viime perjantaina moikkaamassa Ninaa Lahdessa. Hän tuumasi ensimmäisenä, että olen ihan eri näköinen kuin kaksi viikkoa aiemmin. Kävely ei enää aiheuttanut niin kamalaa puuskutusta kuin aikaisemmin. Puheenikin kuulemma tuli ponnekkaammin ja siltä se itsestänikin tuntuu. Valitin Ninalle että kun tekee niin hirveästi mieli perunamuusia. Olinkin ajatellut sen käynnin jälkeen mennä ravintolaan syömään ja testaamaan minkälaisia ruokia sieltä löytyy.

Ihana naapurini oli mukanani ja lähdimme sitten etsimään ravintolaa. Yleensähän niitä on joka kulmassa mutta osa oli kiinni ja yhdessä paikassa ruoka haisi niin etovalta että oli pakko mennä äkkiä ulos. Onkohan tuo hajuaisti taas vähän tarkentunut.

Lopulta löysimme mukavan näköisen paikan, nimeltään Marina. Siellä olikin sellainen systeemi että ruokalajin osaset sai itse koota ruokalistasta. Tilasin broilerleikkeen kermakastikkeessa, perunamuusia ja lämmitettyjä vihanneksia. Ruoan tulo kesti melko kauan mutta oli odottamisen arvoista. Odotellessamme ruokaa ilmassa leijui miellyttävä ruoan tuoksu. Kun rupesin sitten vihdoin syömään, ensimmäinen pala antoi jo aivoille viestin...JEEE. Ruoka oli niin maukasta, että nautinto oli suuri. Jaksoin syödäkin melkein koko annoksen. Palanpainikkeena oli 12cl chileläistä punaviiniä, joka kruunasi koko aterian. Sainkin Ninalta luvan kerran viikossa syödä jotain "kiellettyä" niin koko homma pysyy hanskassa paremmin.

Marinasta suunnistimme sitten Kärkkäiselle, jossa en ole aiemmin käynyt. Sielläkin kiertelimme varmaan yli tunnin. Jaksoin hyvin tallustella osastolta toiselle ja vieläpä olla kiinnostunutkin näkemästäni. Koko reissusta jäi tosi hyvä mieli.

Seuraava käynti on kuukauden kuluttua ja silloin jo ehkä tiedän TT-kuvausten tuloksiakin. Kroppa kyllä kertoo jo, että jotain siellä on tapahtunut. Pallea, joka oli aikaisemmin oikealta puolelta kovan tuntuinen on nyt pehmennyt aikalailla. Olo on muutenkin melko normaali. Maratonille en ehkä vielä lähde, mutta jo se, että voi kävellä normaalisti tuntuu ylelliseltä.

Nyt lähden tekemään broilerpataa höystettynä parsakaalilla ja porkkanoilla. Siitä tuleekin useamman päivän annos. Odottelemme ensimmäistä lumisadetta......

Ajattelinpa laittaa teillekin kokeiltavaksi muutaman reseptin. Nyt kun ruoka-aineita on enemän käytössä, voi itse keksiä kaikenlaista.

Innostuin tänään tekemään bataattikeittoa. Ensin mietin, että laitanko sinne kesäkurpitsaa vai porkkanaa vai kukkakaalia vai....En ole aikaisemmin syönyt bataattia joten päätin, että se on sitten bataattikeittoa eikä mitään sekoituksia.

Käytin siihen yhden pienehkön bataatin (pilkotaan ja höyrytetään kypsäksi), survoin sen ihan perunasurvimella soseeksi. Sekaan ripaus voita ja höyrytysvettä. Vajaa Herbamare kasvisliemikuutio ( ei sisällä mitään kamalia lisäaineita) ripaus mustapippuria ja ruususuolaa ( saa luontaistuotekaupasta) Pari teelusikallista kookoskermaa (purkissa on aika paljon mutta loput voi pakastaa.Keitto jäi vähän makeahkoksi mutta en viitsinyt tunkea siihen hirveästi suolaa. Onhan mulla kokemusta suolattomuudesta Sutentin ajoilta. Nyt on hervottoman ihanaa kun maistaa kaikki maut.

Sitten mietin mitä keiton kanssa. Löysin netistä meksikolaisen maissileivän ohjeen. En ole ikinä käyttänyt maissijauhojakaan, joten kokeilemaan. Tein vain puoli annosta ettei jää kuivumaan. Kulhoon 1 dl maissijauhoja, ripaus ruususuolaa, 25 gr voita. Nypin rasvan ja jauhot ja sen jälkeen lisäsin 2 rkl vettä. jaoin taikinan kahteen osaan, taputtelin kädessä vähän ohuemmaksi ja paistoin pannulla öljyssä. Ainoa haitta oli että ne käännettäessä hajosivat aika tavalla. Taidan seuraavan kerran laittaa sekaan yhden kananmunan ja lisätä sitten vähän enemmän jauhoja. Kaikesta huolimatta maku oli taivaallinen. Makea keitto ja suolainen leipä....aahhh. Huomiseksi on kuhafilettä ja keitettyä riisiä höystettynä höyrytetyillä kasviksilla. Se on jo kerran kokeiltu ja hyvää oli.

Kummallisinta tässä on että en yhtään kaipaa entisiä ruokia, Nämä maistuvat niin hyvältä, ettei ole tarvetta poikkeamiin ruokavaliosta, Tänään kaupassa käydessäni näin yhden tutun joka kertoi jostain tuttavamiehestä. Hänellä oli ollut leukemia ja se oli häipynyt kokonaan ruokavaliolla. Arvatkaas antoiko taas lisäpotkua !

Paineet on edelleen alhaalla, vatsassa tuntuu mukavalta, ei närästä ei kipristele. Nukun kuin tukki ja aamulla herätessä on NÄLKÄ. Pitkän aikaahan oli niin että nälkää ei ollut eikä ruoka maistunut.

Ai niin, eilen kokeilin mansikka-riisimaitosmoothieta. Makeudeksi lisäsin hiukan hunajaa. NAM! Yksi tämän jutun ideoista taitaa olla myös se, että kohtuus kaikessa. Yritän syödä useammin ja vähän kerrallaan. Näin tämä nyt sitten jatkuu niin kauan kuin tarvitaan. Sitä limaa mulla tuntuu olevan hirveästi ja nyt sitä irtoaa joka tuutista. 8.10 on seuraava käynti Ninan luona ja sitten hän näkee onko mitään muutoksia tullut.

Muistathan, että Ompelurasiassa on edelleen ALE

Kävin sitten lauantaina Nina Haaviston vastaanotolla. Kaksi viikkoa olin jo noudattanut puhelimessa saamiani ruokaohjeita. Täytyy sanoa, että kuvittelin niiden noudattamisen olevan paljon vaikeampaa. Oikeastaan kaikki on maistunut aika hyvältä. Siihen varmaan auttaa sekin, että olin Sutentaikana ilman suolan makua puoli vuotta. Ei tarvitse laittaa paljoa mausteita ruokaan.

Ystävällinen, ihana naapurini heitti minut juna-asemalle. Minun piti Lahdessa mennä loppumatka taksilla, mutta jotenkin unohdin koko taksin ja lähdin kävellen. Ylämäkeä oli aika paljon ja välillä tuntui ettei jalat kestä alla. Sinnikkyydellä pääsin perille ja olin jopa etuajassa. Onneksi Ninakin tuli etuajassa joten en joutunut odottelemaan kuin ehkä kymmenisen minuuttia.

Istunto alkoi haastattelulla ja kerroin mitä muutoksia jo nyt on tapahtunut. Verenpaine huiteli aiemmin 180/95 lääkkeistä huolimatta. Nyt se on ollut 129/64. Sitä limaa minkä Nina jo tiesi minussa olevan paljon ihan puhelinkeskustelun perusteella, irtoaa nyt runsaasti. Sitä tulee keuhkojen ja nenän kautta ihan kiitettävästi pois.

Nyt sainkin sitten nipun ruokaohjeita ja ruoka-aineet lisääntyivät ainakin tuplasti. Nyt voi sitten itse keksiä erilaisia ruokia niistä. Syöminen pidetään kuitenkin toistaiseksi mahdollisimman yksinkertaisena, että elimistön puhdistuminen olisi helppoa. Sainpa muutaman akuneulankin nesteiden poistoon. Eipä tuo tuntunut miltään, tuskin huomasi kun Nina ne laittoi. Tämä on pitkä tie, mutta jos se auttaa niin mielelläni muutan ruokatottumukseni parempaan suuntaan. Parin viikon päästä menen uudelleen ja sitten taas tehdään pulssidiagnoosi ja katsotaan kielestä onko muutosta parempaan tullut.

Tämä tällä kertaa, laittelen taas lisää uutisia kun jotain muutoksia tuntuu.

P&P en rupea tänne listaamaan minulta kiellettyjä ruokia sen enempää eikä homma ole kuin vasta alussa. Vasta sitten kun diagnoosi on tehty saan minulle henkilökohtaisesti tehdyn ruokavalion. Se voi taas jollekin toiselle viedä koko homman ihan metsään.

Jos on jotain terveysongelmia, kehotankin ottamaan yhteyttä Ninaan tai johonkin muuhun kiinalaisen lääketieteen harjoittajaan. Uskoakseni niitä löytyy ympäri Suomea. Silloin saa juuri siihen omaan tilanteeseen sopivat ohjeet.

Olin tänään muutaman tunnin lapsenlikkana naapurissa. Afrikan tähteähän sitä joutui pelaamaan. Kyllä noiden mukuloiden kanssa on mukava olla ja touhuta. Hehän ovat niitä maailman aidoimpia ihmisiä. Aika kuluu nopeasti pelatessa ja höpötellessä. Mukavaa kun on myös noita pikkuihmisiä ystävinä.

Pitäisi vissiin mennä taas kehittämään jotain ruokaa. Syön nyt ihan muutaman tunnin välein mutta silti nälkä kerkiää jo kouraista mahaa siinnäkin välillä. Sitten aion vaan katsella telkkaria ja löhötä eikä sauhuta mitään erikoista. Mukavaa perjantai-iltaa teillekin.

Muistakaahan Ompelurasian loppuunmyynti netissä. Kerro kavereillesikin tästä sivustosta.

Tuli mieleen, että olisi kai aika taas kertoilla vähän kuulumisia.

Silloin kun Unelma kävi viimeksi hakemassa sukkalankoja, hän vinkkasi mulle yhdestä lehtikirjoituksesta. Se kertoi syöpää sairastavasta naisesta jolle ei enää sytotkaan auttaneet. Hän meni sitten kiinalaisen lääketieteen asiantuntijan luokse ja olo koheni jo kuukaudessa paljon. Sehän rupesi minua kiinnostamaan ja soitin sille asiantuntijalle. Hän ottaa Lahdessa vastaan ja on nimeltään Nina Haavisto. Ninan haastatteluja on pari kappaletta nähtävissä myös Mtv3 katsomossa Studio55 arkistoissa.

Kun juttelin Ninan kanssa puhelimessa hän kyseli mitä olen viime viikon aikana syönyt. Sanoin, että en taida edes kehdata kertoa. Ruokahalua ei paljoa ole ollut ja syönti on ollut vähän pakkosyöntiä. Käytin paljon maitotuotteita koska ne menevät helposti alas. Banaaneja kului myös aika paljon.

Sitten Nina rupesi luettelemaan kiellettyjä tuotteita. Maitotuotteet ensimmäisenä pois. Kiellettyjen listalla myös vehnä, kaura ym kotimaiset viljat, banaani, sitrushedelmät ja paljon muuta mitä löytyikin juuri sopivasti jääkaapista. Mietin pari päivää että mitä sitä nyt sitten syötäisi. Osaisinko laittaa Ninan neuvomia ruokia jne. Sitten kauppaan ja mukaan tuli kassillinen sallittuja ruokia.

Seuraavana aamuna hirssipuuron keittoon. Eihän se paljon miltään maistunut kun ei sokeriakaan saanut ripotella päälle. Alas se meni kuitenkin. Tämä alkoi siis viime maanantaina. Jatkoin neuvotulla tavalla ja kummasti kaikki salloittu maistuikin hyvältä. Tein nimittäin vielä viikonloppuna "hyvästi hyvä ruoka" pizzan, mutta sepä maistuikin ihan pahvilta. Pienen palasen sain syötyä ja thats it.

Olen viime aikoina nukkunut aamuisin tosi pitkään. Eilen jostain syystä heräsin pirteänä jo 6.30 ja touhusin jo aamulla kaikenlaista. Huomasin myös, että vasen korva joka on ollut kauan lukossa on nyt auennut. Nukun öisin paremmin vaikkakin lääkitys saataa aiheuttaa unettomuutta. Eilen oltiin naapurini kanssa keskustassa asioilla ja huomasin aina välillä että hän jotenkin tarkkaili mua. Mietin että mikähän mussa on vikana. Sitten hän tokaisi. Sähän olet tänään pelkkää hymyä. Itse asiassa mulla oli tosi hyvä olo. Jos neljässä päivässä tapahtuu tällaisia muutoksia niin mitä sitten kuukausien aikana. Ensi viikon lauantaina eli 25.9 mulla on Ninan luo aika. Sitten hän tekee pulssidiagnoosin ja katsoo kielen. Niin...se kielikään ei enää ole aamuisin tahmaisen peitteen peitossa vaan suu tuntuu ihan normaalilta.

Tänään luonani kävi yksi tuttu ja kerroin hänelle tästä. Hän kertoikin, että oli kuukausi sitten käynyt vastaavanlaisessa. 38 ruoka-ainetta oli poistettu ruokalistalta ja hän sanoi voivansa nyt paljon paremmin.

Nyt taas takaisin hommiin. Ihmiset ovat nyt huomanneet, että Ompelurasiassa on loppuunmyynti ja näin illat kuluvat nappeja laskiessa ja nettiä päivittäessä.

Kerron taas kuulumisia kun tulee jotain uutta. Halit teille kaikille. Mukavaa kun kuljette mukana :-)

Elämäni kiireisintä aikaa. En muista että liikkeessäkään olisi ollut niin kiire kuin nyt. Sen jälkeen kun tein päätöksen luopua tavaroista, täällä on käynyt asiakkaita. Nettikauppa toimii ja kiirettä riittää aamusta iltaan. Jokainen tavara mikä menee on pois täältä pölyämästä. Samalla teen inventaariota. On ilmaantunut muutama ostajaehdokaskin koko loppuvarastolle. Voi sitä onnen päivää jos näistä romuista pääsisi eroon, ihan kaikista. Saisi vaikka joulupöydän kattaa kauniisti siistiin kotiin. Romujahan ne ovat vain minulle, priimatavaraa ovat kaikki.

Huomaattekos, elämänilo ja elämänhalu ovat taas palanneet. Sen ovat aiheuttaneet ihanat asiakkaat ja te kaikki jotka kannatte minua sydämissänne.

Onnellinen olen myös siitä, että tämä uusi lääkäri Olga on ottanut minut myös sydämeensä. Hän valoi minuun sellaista toivoa, minkäluulin jo olevan mennyttä. Eilen aloitin uuden lääkkeen, Afinitorin. Lukekaapas netistä googlettamalla everolimuusi. Sieltäkin tuli uutta uskoa tähän lääkkeeseen. Everolimuusi....kuulostaa melkein hienolta automerkiltä. Hienoahan se on jos sellaisia tuloksia saa mitä kirjoituksissa annettiin ymmärtää. USKON siihen, että kasvain saadaan hillittyä. Painokin on kohta kuukauden pysynyt samana. Ei ripulia eikä mitään pahoja oireita, Nythän niitä taas saattaa tulla mutta mitä siitä, ne menevät taas aikanaan ohi. Yskä on ehkä pahin haitta tällä hetkellä. Keuhkopussin ympärillä on niin paljon s-moskaa, että se vähän ahdistaa. Siitähän se lääkkeen vaikutuskin on helppo tarkistaa jos yskä vähenee. Tosin olen nyt joutunut pöllyttämään kankaita ja lankoja ja se lisää yskänärsytystä.

Maititytölle: Muutama kerä valkoista Jannea löytyy, mutta menen kohta tarkistamaan Maija ja Jannetilanteen. Sitä saattaa löytyä vielä lisää.Laitan vaikka tekstarin.

Puuvillalankoja ei enää ole kovin paljon, melkein ovat yksittäiskeriä per väri.

Nyt menen jatkamaan touhuamista. Kiva tietää että olen ajatuksissanne. Kyllä minäkin tuossa nappienlaskemisen lomassa ajattelen teitä lämmöllä. Pysytään positiivisina, kyllä se siitä :-)))))