Olin tuossa pari tuntia hoitamassa naapurin lapsia ( 2 ja 4 v) että äiti pääsi asioille. Istahdin kipeine jalkoineni sohvalle ja ajattelin että tässä nyt aluksi hetken lepuuttelen jalkojani. Kohta tuli 4-vuotias poika ja sanoi : Siivoamaan ! Tuumasin että teitähän mä tulin katsomaan. Eikun-----siivoamaan ! vaati poika. No, siinä sitten yhdessä vähän järjesteltiin leluja laatikoihin ja leikittiin ja pelleiltiin samalla. Sehän ei kauaa jaksanut kiinnostaa. Seuraavaksi meinattiin katsoa yksi lasten DVD. Kaksi kaukosäädintä ja liian monimutkainen televisio, eihän me saatu sitä näkymään. Pitää pyytää äidiltä seuraavaksi kerraksi koulutusta :-) Sitten poika sanoi: Pelataan muistipeliä, siinä ei tarvitse kaukosäädintä. Hoksasi mokoma, ettei noin vanha täti hienoista kaukosäätimistä mitään voikaan ymmärtää. No, muistipelin kortit pöydälle nurinpäin ja peli alkaa. Kohta selvisi, että enhän minä enää sitäkään osaa pelata. Muisti ei yksinkertaisesti riitä. Vaikka tuo kortti oli ihan justiin tuossa niin eihän se enää ollutkaan kun käänsin kortin. Kyllä minut siinäkin selätettiin ihan 6-0. Parivuotias pyöri koko ajan kaikessa mukana sujuvasti. Hauskaa meillä kuitenkin oli ja kaiken kruunasi se, kun poislähtiessäni molemmat lapset tulivat vielä halaamaan. Huomasivat senkin, että vaikka tuolla viimeinen käyttöpäivä jo lähestyy, niin vielä ei ole niin homeessa että tarvitsisi pois heittää:-)

Äitini sisko sanoi aina, että niin kauan ei muistissa ole mitään vikaa kun osaa luetella Suomen presidentit aikajärjestyksessä. Hmmmm........

Nyt taas suunnittelemaan uusia merkkejä. Jos saisi jotain vielä valniiksi astikin ja kuvattua tänne teidänkin nähtäväksi. Ihanaa ja leppoisaa perjantai-iltaa ystävät ! Kiitos myös viesteistä ja kommenteista, ihana lukea niitä.