Tänään tuntui tosi kummalliselta kun ei kukaan hyppinyt ja pyörinyt ympärillä eikä komennellut jääkaapille. Koiraystäväni on siis lähtenyt taas kotiin. Saimme viettää ihania hetkiä yhdessä muutaman päivän. Koiran pirteydestä päätellen on vaikea uskoa että sekin on vaikeasti sairas. Näin me hyvät ystävykset sairastammekin yhdessä.

Kokeilin sitä reikihoitoa hauveliin --- tai oikeastaan se rupesi jo imaisemaan sitä hetikohta meille tultuaan. aamuyhdeksästä iltaan puoli seitsemään se oli minussa kiinni kuin liimattuna. Parin tunnin jälkeen olin jo aika puhki kun n 25-kiloinen koira tunkee syliin makaamaan tassut mun käsien päällä. Jostain syystä se tuijotteli minua silmiin tosi pitkään. Sain laitettua kätenikin siihen missä koiralla (luultavasti) on virtsarakko ja silloin se oli aivan hipihiljaa pitkän aikaa kun annoin hoitoa. Aamulla vielä kun se tuli, oli pissa ihan punaista. Hoidon jälkeen Ahti joi aika paljon vettä koko illan (ihan niinkuin kuuluukin).Loppuajan nestettä tulikin sitten ihan kiitettävästi ja värikin oli ihan normaalia.

Olen miettinyt sitä, mistä luontokappaleet tietävät mitä pitää tehdä ja osaavat ottaa sen energian mitä tarvitsevat. Koiruli nimittäin nukahti puoli seitsemän jälkeen hetkeksi ja sen jälkeen ei ollut enää kiinnostunut minusta muuten kuin ruokkijana. Rakastan reikihoitojen antamista ja tällaisissa tapauksissa missä vaste on heti näkyvä tajuaa miten merkityksellistä se oikeasti on. Ensi viikolla se tulee taas pariksi päiväksi mun rakkauden paisteeseen lämmittelemään:-) Tähtäämme ainakin siihen kesäiseen pallonheittelyyn takapihan nurmikolla.

Oma olotilani on muuten ollut aika hyvä tänään. Eilen jo jalkojen särky helpotti ja kävely sujui jo aika normaalisti. Toinen keuhko tuntuu edelleen tukkoiselta ja aion maanantaina soittaa Hyvinkäälle josko sinne pääsisi ensi viikolla pleurapunktioon. Se ei tähän asti ole tuntunut pahalta. Ainoastaan ehkä silloin kun vedellään lätäköstä viimeisiä, alkaa kauheasti yskittää ja kutittaa keuhkossa. Hyvinkäälle kuitenkin 10+ siitä, että sieltä ei punktion jälkeen päästetä pois ennenkuin on maannut 2 tuntia sen jälkeen. Silloin on melko normaali olo ja päivää voi jatkaa kutakuinkin siitä mihin aamulla jäi. Leen@ tuossa kyseli käsieni kunnosta. Niissä on joissain sormissa pieniä kovettumia mutta rasvaamisella ne ovat pysyneet kunnossa. Helmityöt onnistuvat sen puoleen hyvin, mitä nyt nakkisormet on jo ilman tätä sairauttakin olleet. Lattialle välillä aina säilön muutamia helmiä. Helmikorujen teko on kivaa. Siinä ei tule mietittyä turhia juttuja. Luovuus on jonkinlaista ravintoa myös.

Yksi huonompikin uutinen tuli tai oikeastaan se ei vielä ole minkäänlainen uutinen. Sisko oli käynyt mammografiassa ja kutsuttiin nyt jatkotutkimuksiin. Tiistaina on kokeet ja kai sitten aika pian saa kuulla tuloksiakin. Toivon että löydös olisi jotain eikovinvaarallista. Siskoni on yli 60 ja minäkin muutaman vuoden päästä 60. Olisi se aika kummallista jos näitä "käänteisiä lottovoittoja" alkaa paukkua tässä vaiheessa. Oikea lottokin on vetämässä. Yhdellä tädillä oli virtsarakon syöpä vissiin yli 10 vuotta. Muita tapauksia en tiedä olevan koko suvussa. No, peukut on pystyssä sysikalle:-)

Sainpas minä tänään paljon tekstiä aikaiseksi. "Puheripuli " yllätti vissiin kun ei ole koiraakaan jolle höpöttäisi. Nyt menen katsomaas josko töllöstä tulisi jotain kivaa.