Moi Kartsa. Olin jo unohtanut sen kommentin, minkä jätin sinne cancer.fi sivustoon. Kiva että löysit blogiini. Silloin kun sairastuin viime syksynä, tein sen pahan virheen minkä moni tekee. Luin googletohtoria ! Siellä sanottiin, että nykylääkkeillä munuaissyöpäpotilaiden elinikä pitenee jopa 2,5 vuotta ! Silloin tuli vähän sellainen tunne, että: Ai se olikin sitten tässä... Sitten blogiystäväni, joka on sullekin tuttu----Leen@ vinkkasi, että jossain on joku, nimeltään Kartsa joka on jo aika kauan pärjännyt Sutentilla ja voi hyvin. Arvaapa millaista potkua siitä sain. 

Silloin kun tauti todettiin 9/09, munuaisessa oleva kasvain oli n.7 x 8 cm eli iso. Keuhkopussin pinnalla oli 2,7 cm paksu kerros jotain syöpäkerrostumaa, yläosassa tiheämmin ja alaosassa laikkuja. Muutama imusolmukekin oli vatsan alueella hiukan suurentunut. Aloitin sitten Sutentilla (jatkuvana) ja meni monta viikkoa ettei mitään sivuoireita ollut. Sitten lähti suolan maku, jalat ja suu tulivat kipeäksi. Välillä aina helpotti, mutta viime aikoina oireet ovat olleet aika jatkuvia höystettynä sekaisin olevalla mahalla. Jouduin viime viikolla pitämään muutaman päivän paussin lääkkeissä kun ei meinannut kävelemään päästä. Sen jälkeen vaihdoinkin Sutentin illalla otettavaksi, koska aamulla otin sen tyhjään vatsaan. Aamiainen ei vaan ole mua varten, ei tipahda ei...

Ekassa kontrollissa sitten kerrottiin, että munuaiskasvain oli pienentynyt 20% ja keuhkon pinnalla oleva "töhnä" ohentunut alle sentin paksuiseksi. Sen jälkeen olen kaksi kertaa käynyt pleurapunktiossa, koska keuhkopussiin tiputtelee jostain nestettä. Muuten tässä ei huomaisi syöpäläinen olevansakaan. Veriarvot ovat koko ajan olleet normaalit. Kilpirauhasta seurataan ja huhtikuun loppupuolella (eli aika pian) on seuraava TT-kuvaus. Toukokuun 6. on sitten taas se arvoitusten ja ällistelyn päivä kun lääkäri latelee tulokset. Ihan siitä johtuen kai mulle tuli kipua tuohon sairaalle puolelle olkaan ja selkään. Ne on nyt taas hävinneet ne kivut. Ajatuksen voimalla saa kai mitä vaan kipuja, jos ne sinne kuvittelee.

Kyselit siitä reikihoidosta. Se on tuhansia vuosia vanha hoitomuoto jostain Tiibetistä kai alunperin. Siinä siirretään energiaa maailmankaikkeudesta ihmiseen (kuulostaa ihan huuhaalta), mutta sepä vaan toimii. Olen kolmisen vuotta hoitanut ihmisiä ja myös muutamaa koiraa ja tosi hyviä tuloksia on tullut. Yhdeltä koiralta kuivahti puolet huulessa roikkuvasta kasvaimesta ja toisella lääkärin tutkima kasvain pieneni luumunkokoisesta nuppineulanpään kokoiseksi. Meidän energiakeskukset menevät usein tukkoon, kun säilömme asioita sisällemme. Energia ei silloin kierrä vapaasti ja syntyy sairauksia ja vaivoja. Avaamalla ne tasapaino palautuu ja henkilö voi taas itse "parantaa " itsensä. Tästä voisi pitää muutaman tunnin luennon, mutta kiteytän sen siihen, että hoidon jälkeen olo on rento ja mukava eikä mitään vaaraa ko hoito voi aiheuttaa. Tule vaan mukaan tuohon kaukoreikiryhmään. Teen sitä kaksi kertaa viikossa veloituksetta. Siitäkin on tullut hyvää palautetta. Voit myös laittaa minulle sähköpostia [email protected]. Toivottavasti se uusi lääke tehoaa ja tautisi pysyy kurissa. Vaikka täällä välillä rämmitäänkin suossa niin elämä on kuitenkin kullankallis. Palaillaan. tv Raija

Voimia Leen@lle sairaalaan ja kaikille muillekin voimia tarviseville.

Laitanpa taas tähän loppuun yhden oman runoni, jo kauan sitten kirjoitetun.

Elämä on kallis

ei hukata päivääkään

miettimällä murheita, joita ei ikinä tule

Eikä virheitä, jotka on jo tehty.

Eletään nyt-

tässä hetkessä

nauttien

kaikesta.

Kohdataan jokainen ihminen

sydämestä sydämeen

niin että tuntuu

Elämä on lahja

se voidaan ottaa pois

yhtäkkiä, tempaisten

Siksi...nautitaan, iloitaan

elämän joka päivästä

toisistamme...kaikesta