Kävin sitten lauantaina Nina Haaviston vastaanotolla. Kaksi viikkoa olin jo noudattanut puhelimessa saamiani ruokaohjeita. Täytyy sanoa, että kuvittelin niiden noudattamisen olevan paljon vaikeampaa. Oikeastaan kaikki on maistunut aika hyvältä. Siihen varmaan auttaa sekin, että olin Sutentaikana ilman suolan makua puoli vuotta. Ei tarvitse laittaa paljoa mausteita ruokaan.

Ystävällinen, ihana naapurini heitti minut juna-asemalle. Minun piti Lahdessa mennä loppumatka taksilla, mutta jotenkin unohdin koko taksin ja lähdin kävellen. Ylämäkeä oli aika paljon ja välillä tuntui ettei jalat kestä alla. Sinnikkyydellä pääsin perille ja olin jopa etuajassa. Onneksi Ninakin tuli etuajassa joten en joutunut odottelemaan kuin ehkä kymmenisen minuuttia.

Istunto alkoi haastattelulla ja kerroin mitä muutoksia jo nyt on tapahtunut. Verenpaine huiteli aiemmin 180/95 lääkkeistä huolimatta. Nyt se on ollut 129/64. Sitä limaa minkä Nina jo tiesi minussa olevan paljon ihan puhelinkeskustelun perusteella, irtoaa nyt runsaasti. Sitä tulee keuhkojen ja nenän kautta ihan kiitettävästi pois.

Nyt sainkin sitten nipun ruokaohjeita ja ruoka-aineet lisääntyivät ainakin tuplasti. Nyt voi sitten itse keksiä erilaisia ruokia niistä. Syöminen pidetään kuitenkin toistaiseksi mahdollisimman yksinkertaisena, että elimistön puhdistuminen olisi helppoa. Sainpa muutaman akuneulankin nesteiden poistoon. Eipä tuo tuntunut miltään, tuskin huomasi kun Nina ne laittoi. Tämä on pitkä tie, mutta jos se auttaa niin mielelläni muutan ruokatottumukseni parempaan suuntaan. Parin viikon päästä menen uudelleen ja sitten taas tehdään pulssidiagnoosi ja katsotaan kielestä onko muutosta parempaan tullut.

Tämä tällä kertaa, laittelen taas lisää uutisia kun jotain muutoksia tuntuu.