Kävin tänään syöpäklinikalla TT-kuvauksessa. Nyt pitäisi saada jotain aikaan, mutta se varjoainelitku sai taas mahan ihan sekaisin. Pitää kai pysytellä tämä päivä lähellä kotia jos tulee äkkinäinen juoksu.

On se kumma vaikka tuntuu, ettei jännitä niin kotiinpäin tullessa iski taas hirveä väsymys. Tuntuu että jokainen lihas on ihan mansikkahilloa:-)) Alitajuisesti sitä varmaan jännittää kuitenkin. Sanoin täälläkin, että 6.5 saan tietää tulokset. Mistähän senkin taas kehitin, paperissa lukee kyllä 10.5. Aina ne laittavat lääkärin mulle maanantaiksi. Ihan kuin tietäisivät, että olen aina inhonnut koko maanantaipäivää. Nythän sillä ei ole niin väliä, kun saa olla kotona.

Tänään pitää kyllä riipaista pari kukkapenkkiä puhtaaksi. On siellä sen verran ihana sää ulkona. Kaikki asiat jäivät syksyllä sairastumisen takia tekemättä. Nyt se koko kauheus sitten on paljastunut lumen alta. Maanantaina tulee pari ystävää pystyttämään vielä paketissa olevan kasvihuoneen. Sitten alkaa suunnittelu, mitä sinne laitetaan.

Eilen pihalla lenteli sitruunaperhonen ja nokkosperhosia on näkynyt jo aiemminkin. Sydän sykkyrällä niitä katselee. Taitaa muutenkin mulla olla tänään sellainen kiitollisuuspäivä. Elämä tuntuu, tuoksuu ja maistuu:-)))

Vappukin on kohta. Yhtenä päivänä tuli mieleeni yksi ihana voileipäkakku, mitä tein useinkin aikaisemmin. Se on helppo tehdä ja niiiin hyvää että harvat on. Menen välillä tekemään pihalle hommia . Palaan illalla ja saatte sitten tekin sen reseptin. Vappupöytään broilerivoikkarikakku...nam. Voin kertoa, että sen voi tehdä ihan vaikka itselle....tulee kyllä syötyä.Jalka suussa